INCT REALIZA REUNIAUN KOSELLU JERÁL DA-UALU

Díli, 20 Abril 2022 – Institutu Nasionál Siênsia no Teknolojia (INCT, sigla iha Português) hala’o reuniaun Konsellu Jerál ba da-ualu ne’ebé prezide hosi Prezidente Konsellu Jerál, Sua Excia. Ministru Ensinu Superior, Siênsia no Kultura (MESSK), Longuinhos dos Santos, iha Hotel Novo Turismo, Bidau Lecidere.

Objetivu hosi reniaun ne’e atu Aprezenta relatório atividades finanseiru servisu INCT nian durante tinan 4, Apresiasaun no aprovasaun parecer tékniku hosi Konsellu Fiskal no Aprezentasaun kandidatura Presidente Konsellu Ezekutivu foun ba Prezidente Konsellu Jeral no membru sira.

Servisu INCT nian durante tinan 4, hahu hosi 2019 to’o 2022, Presidente Konsellu Ezekutivu, Dr. José Cornélio Guterres hateten INCT hari’i iha tinan 2014 hosi V Governo Constitucional iha momentu ne’eba sei fakum hela, hafoin to’o mai VIII Governo Constitucional Sua Exa. Ministro Longinhos dos Santos nia tempo maka hatur fila fali INCT iha fatin ne’ebe lolos. Tinan 2019 hanesan tinan ida ne’ebe ita hateten katak kriasaun baze nomos hatur rekursu umanu no orgaun governativa sira hodi halao misaun INCT nian. Programa prinsipal INCT nian iha tinan 2019 maka halao inventoriu rejistu ba produsaun sientífiku nasional sira no promove investigasaun sientífiku sira nune’e bele produs siénsia puro no aplika. Total orsamentu INCT nian iha tinan 2019 maka $358,865 no ezekutadu hamutuk 86.37%. Iha tinan 2020 tinan ida ne’ebe nakonu ho krizi iha momentu ne’eba ita nia nasaun mos hetan moras virus Covid-19 no momentu ne’eba INCT nia orsamentu mos la pasa, maibe ita konsege hatur programa estratéjiku tolu maka hanesan; a) Konsolidasaun, ba sistema nasional siénsia no teknolojia Timor-Leste, b) halao nafatin Peskiza no dezenvolvimentu inovasaun iha área estratéjika, no c) Kriasaun kuadrus legais INCT. Total orsamentu INCT nian iha tinan 2020 maka $ $289,164 no ezekutadu hamutuk 80.91%. Iha tinan 2021 tinan ida ne’ebe kontinuasaun husi tinan 2019 no 2020 nian nafatin ita hatur programa estratéjiku hanesan konsolidasaun ba sistema nasional siénsia no teknolojia nomos halo nafatin peskiza teknolojia no inovasaun iha área estratéjiku sira no kriasaun kuadrus legais sira. Orsamentu iha momentu ne’eba sae oitoan hamutuk $573,591 no konsege ezekutadu hamutuk 89.70%. Tama iha tinan 2022, tempo ne’ebe mos ita konsolida no habelar nafatin misaun INCT nian liu-liu iha momentu ne’e, ita iha programa estratejiku rua Boa Governasaun no Jestaun Institusional nomos Edukasaun no Formasaun. Ita nia orsamentu hamutuk $490,824 no ezekutadu hamutuk 95.98%.

Prezidente Konsellu Jerál, Sua Excia. Ministru Ensinu Superior, Siênsia no Kultura (MESSK), Longuinhos dos Santos iha nia intervensaun hateten kuandu iha 2014 inisia INCT, wainhira iha hau nia mandatu kuandu hau tama hau halo observasaun direita ba iha ne’eba. INCT iha mukit buat rua, ida maka rekursu umanu no ida maka finansiamentu hodi dezenvolvimentu INCT ne’e rasik. INCT ohin loron iha ona nia orgaun governativa hanesan Konsellu Jeral, Konsellu Ezekutivu, Konsellu Sientifiku no Konsellu Fiskal hodi dezenvolve ba programa ne’ebe iha planu orsamentu. Nune’e atu garante kualidade edukasaun ita tau prioritariu liu ba INCT nomos hetan rekomendasoens mos husi Sua Excia. Primeiro Ministro no Nai Deputadu sira. Konaba flutosaun orsamentu ano fiskal ne’ebe talves sae no tun. Iha prosesu ezekusaun orsamentu hakarak aumenta entaun iha terseiru semester ita tenki atinji ona 75%, tanba iha ita nia orsamentu jeral estadu ne’e nia prosesu primeiru ita sei lori ba iha Komisaun Revizaun Orsamentu Polítika (KROP), depois maka ita lori fali ba iha Konsellu Ministru, karik sei iha revizaun maka sei mai tan iha Ministeiro Finansas. Agora pergunta ne’ebe mak sempre mosu maka ita nia taxa ezekusaun orsamentu sei tun wainhira sei la atinji 75% sei ita kolia konaba 75%, kada trisemestral ita tenki atinji 25% nune’e terseiro trimester ita bele atinji 75%. Se wainhira kuandu ita la atinji 75% iha terseiro trimester argumentu ne’ebe mak ita hato’o, sira sei bazeia ba taxa ezekusaun orsamentu ne’ebe la atinji entaun dilemátiku ba sira atu bele hasae ita nia orsamentu.

Presidente Konsellu Jeral ne’e hatutan tan konaba proposta ne’ebe hato’o husi Presidente Konsellu Ezekutivu bazeia ba estatuto ne’ebe haruka katak kandidatura mai husi Konsellu Sientífiku no Presidente Konsellu Ezekutivu bele re-eleitu mos. Tuir kriteiru kandidatura tenki doutoradu tinan 5, tenki iha mos publikasoens autor ou pro-autor no ida fali labele asume kargu prinsipal iha fatin servisu seluk.

Marka prezensa iha enkontru ne’e Dr. Acácio Cardoso Amaral, Dr. Vicente de Paulo Correia, Dr. Dr. Valentim Ximenes, Augustu Soares no tékniku  INCT no MESSK sira.